Julkaistu Ilkka-Pohjalaisessa 28.2.2023 ja Torstai-lehdessä 1.3.2023
Nuorten pahoinvointi on yksi aikamme suurimmista ongelmista. Etelä-Pohjanmaan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa todetaan, että maakunnassa on perustason päihde- ja mielenterveyspalveluissa huomattava vaje, joka kuormittaa erityistason palveluita. Ilta-Sanomissa kirjoitettiin hiljattain nuorten huumeidenkäytöstä ja todettiin Seinäjoen olevan tämän hetken huumepääkaupunki nuorten huumerikollisuuden osalta.
Koska perustason palvelut eivät toimi, kuormittuu esimerkiksi lastensuojelu. Ei ole tavatonta, että nuori sijoitetaan kiireellisesti vanhempien väsyessä tilanteeseen, jossa nuori ei saa apua mielenterveys- tai päihdeongelmiin. Vanhemmat kuvaavat liian usein, että apua on pyydetty mutta sitä ei ole saatu. Sosiaalityöntekijä joutuu tekemään sijoituspäätöksen tilanteessa, jossa kotiolot itsessään eivät vaaranna lapsen kasvuolosuhteita, mutta palveluiden puute sekä avun saamisen viivästyminen on johtanut tilanteeseen, jossa nuori ei voi enää asua kotona. Tällöin nuori on vaaraksi itselleen, ja vanhempien keinot auttaa lastaan ovat loppuneet.
Tällaiset nuoret sijoittuvat lähes poikkeuksetta lastensuojelulaitoksiin, ja apua tilanteeseen ei sijoituksesta aina saada. Nuoret verkostoituvat toisten päihteidenkäyttäjien kanssa entistä paremmin, ja sijoitus jatkuu usein täysi-ikäisyyteen saakka, värittyen edelleen päihteidenkäytöllä ja karkureissuilla lastensuojelulaitoksesta. Täysi-ikäisenä saatu lastensuojelun jälkihuolto perustuu vapaaehtoisuuteen. Monet nuoret aikuiset kärsivät sijoituksen jälkeen yhä päihde- ja mielenterveysongelmista ja syrjäytyvät.
Inhimillisesti ajateltuna on tärkeää, että perheet saavat oikeat palvelut oikeaan aikaan. Lapsen sairastuminen riippuvuus- tai mielenterveyssairauteen on varmasti yksi raskaimmista asioista vanhemmuudessa. Puhumattakaan siitä, että tärkeät ja ainutkertaiset nuoruusvuodet kuluvat näiden asioiden kanssa kamppailuun. On myös pidemmän päälle taloudellisesti kestämätöntä, että osin korjaamme puuttuvien perustason palveluiden seurauksia kalliilla laitossijoituksilla. Sosiaalialan ammattijärjestö Talentia tiedotti juuri, että edelleen lastensuojelussa tehdään töitä riittämättömin resurssein suuren paineen alla ja iso osa sosiaalityöntekijöistä harkitsee alan vaihtoa.
Jokaisella nuorella on oltava mahdollisuus hyvään elämään. Jokainen nuori myös tarvitaan rakentamaan tulevaisuutta. Meidän on tarjottava nuorille riittävät perustason mielenterveys- ja päihdepalvelut ja riittävät oppilashuollon palvelut kouluihin sekä panostettava perheiden varhaisen tuen palveluihin. Samaan aikaan tarvitsemme riittävät resurssit myös korjaaviin palveluihin, jotta siellä työskentelevillä on mahdollisuus tehdä työnsä hyvin.
Kaikkein kallein vaihtoehto on antaa asioiden jatkua kuten tähänkin asti. Se on paitsi taloudellisesti, myös inhimillisesti kestämätön ratkaisu. Äänestämällä voit vaikuttaa siihen, löytyykö eduskunnasta ja hallituksesta nuorten ja perheiden puolustajia.
Saara Hyrkkö
Kansanedustaja (vihr)
Jenni Kuisti
Sosiaalityöntekijä, kansanedustajaehdokas