Tervetuloa tutustumaan eduskuntavaaliteemoihini!
Osaamiseni on parhaimmillaan sosiaaliturvan alueella. Haluan olla vaikuttamassa erityisesti lasten, nuorten ja perheiden asioihin. Tuen panostuksia koulutukseen ja sivistykseen.
Asun maaseudulla ja olen maatalousyhtymän osakas. Elinvoimainen maaseutu ja sen ihmiset, luonto ja eläimet ovat minulle tärkeitä.
Tulevaisuuden hyvinvointivaltiota rakennetaan rohkeasti uudistamalla, panostamalla aina ennaltaehkäisyyn ja tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumiseen.
Sosiaaliturvauudistus
Sosiaaliturva tarkoittaa niitä yhteiskunnan etuuksia ja palveluita, joilla turvataan kaikille riittävä toimeentulo ja huolenpito. Laajempi sosiaaliturvauudistus on mielestäni välttämätön. Yhteiskuntamme ei kestä nykyisenkaltaista järjestelmää tilanteessa, jossa väestö vanhenee ja työikäisten määrä vähenee. Sosiaaliturvaa tulee yksinkertaistaa, vähentää byrokratiaa ja tehdä se entistä kannustavammaksi.
Perusturva tulee uudistaa perustulon suuntaan. Sosiaaliturvan tulee tukea kaikenlaisia elämäntilanteita. Työelämä on muuttunut ja yhä useammalle tulot muodostuvat pienistä palasista. Perustulo turvaa myös yrittäjiä muuttuvissa elämän- ja maailmantilanteissa ja mahdollistaa paremmin itsensä osittaisen työllistämisen yrittäjänä. Olin mukana Vihreiden sosiaaliturvamallia valmistelleessa työryhmässä, voit lukea lisää siitä täältä.
Meidän tulee poistaa asunnottomuus Suomesta. Se tarkoittaa asunto ensin -mallilla tehtävää asumisen tukemista. Samalla meidän tulee varmistaa, että hätämajoitusta on saatavilla ainakin jokaisella hyvinvointialueella.
Myös sosiaali- ja kriisipäivystystyö sekä pidempikestoinen ammatillinen kriisityö tulee turvata kaikkialla Suomessa. Sosiaali- ja kriisipäivystystyötä tulee voida tehdä parityöskentelynä. Sosiaali- ja kriisipäivystystyö tulee koko maassa tapahtua sosiaali- ja kriisipäivystyskeskuksissa, jossa työntekijät voivat keskittyä juuri tähän erityiseen työtehtävään ja sen vaatimaan osaamiseen. Elämän kriisitilanteen yhteydessä tarjottu akuutti kriisityö sekä sen jälkeen pidempikestoinen kriisityö ovat erittäin tehokasta ennaltaehkäisyä ja säästävät lopulta tätä kautta yhteiskunnan varoja.
Asiakastyön mitoitus tulee määritellä myös muuhun sosiaalityöhön kuin lastensuojeluun. Lastensuojelun mitoitukset aiheuttavat nyt jo painetta muuhun lapsiperheiden sosiaalityöhön, jossa mitoituksia ei ole. Kaikessa sosiaalityössä tulee turvata riittävä henkilöstömitoitus, jotta ihmiset saavat apua riittävässä laajuudessa ja tarpeeksi aikaisin. Näin ehkäistään jälleen ennalta monia ongelmia.
Aihe on laaja, uudistamisen tarvetta on paljon ja siitä on minulla paljon ajatuksia. Sosiaaliturva on omaa erityisosaamisalaani ja siihen haluan olla vaikuttamassa.
Lapsiperheet
Olen kolmen lapsen äiti, joten aihe on sen myötä minulle läheinen. Sosiaalialan koulutus ja työkokemus tuo ammattiosaamista, jota hyödyntää päätöksenteossa liittyen lasten, nuorten ja perheiden palveluihin.
Ennaltaehkäisy on mielestäni tärkeintä. Varhaisen tuen palvelut ja varhaiskasvatuksen kehittäminen auttavat ennaltaehkäisemään ongelmia. Varhaisen tuen perhetyön määrä tulee moninkertaistaa. Liian usein kuulee, että apua ei ole pyydettäessäkään saatu perheeseen. Meillä ei ole varaa maksaa niitä kustannuksia, jotka koituvat mikäli emme palauta ennaltaehkäiseviä palveluita 90-luvun alun tasolle.
Myös lapsilisän ostovoima on lähes puolittunut 1990-luvulta. Lapsiperheköyhyys on lisääntynyt Suomessa jo pitkään, se on moninkertaistunut 1990-luvulta, ja etenkin korona-aika on pahentanut tilannetta.
Tutkitusti köyhyys vaikuttaa lasten elämään negatiivisesti pitkälle aikuisuuteen. Kun raha aiheuttaa perheessä huolia, tuo se mukanaan monesti myös kiristyneen ilmapiirin. Lapsen ääni 2022 kyselyn tulosten mukaan pienituloisissa perheissä elävistä lapsista noin puolet huolehtivat perheen tilanteesta ja pärjäämisestä. Tämän lisäksi moni on joutunut esimerkiksi lopettamaan harrastuksen. On siis tärkeää huomioida erityisesti lapsiperheet esimerkiksi sosiaaliturvauudistuksessa.
Lapsiperheköyhyys ja vanhempien työttömyys kulkevat usein käsi kädessä. Lasten hoitojärjestelyt voivat hankaloittaa työllistymistä. Tilannetta voitaisiin helpottaa joustavammilla päivähoitomahdollisuuksilla, kotipalvelua kehittämällä sekä koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan parannuksilla. Myös koulutuksen tasa-arvoisuus vähentää köyhyyden periytymistä lapsille.
Hyviä asioita lapsiperheiden eteen on jo tehty: esimerkiksi harrastamisen Suomen malli ja vanhempainvapaauudistus edistävät heikommassa asemassa olevien lapsiperheiden asemaa.
Ennaltaehkäisyyn on tärkeä panostaa jo perheen perustamisvaiheessa. Toimivat äitiyshuollon ja perhekeskusten palvelut tarjoavat hyvän pohjan kaikille perheille. Samaan aikaan on huolehdittava riittävät resurssit myös korjaaviin palveluihin. Tarvitsemme riittävät resurssit niin oppilashuoltoon kuin sosiaalityöhönkin.
Lapsista ja nuorista on paljon huolta. Keskustellaan lisääntyneestä väkivallasta ja mielenterveyden ongelmista. En pidä siitä, että vain yksinkertaisesti huudellaan vanhempia ottamaan vastuuta lapsistaan. Jos emme tue perheitä, ei vanhemmilla välttämättä ole taitoja ja kykyä toimia. Jokainen vanhempi tekee varmasti parhaansa niillä resursseilla, jotka hänellä on. Syyllistämisen sijaan tarvitaan tukea, varsinkin pikkulapsiaikana. Lama-ajan leikkauksista silloin kärsineet lapset ovat nyt itse vanhempia. Ei toisteta nyt samoja virheitä.
Yksinkertaisesti tukemalla perheitä säästämme todella paljon lasten kodin ulkopuolelle sijoittamisesta johtuvia kuluja. Huostaanottojen määrä on lähes tuplaantunut viime vuosikymmeninä.
Myös yksinhuoltajaperheiden tilannetta tulisi edelleen helpottaa esimerkiksi verotusta keventämällä ja tarjoamalla heille enemmän tukipalveluita arkeen.
Vakaa ja turvallinen tilanne perheissä on merkittävä asia koko yhteiskunnan kannalta. Sitä tukemalla luodaan turvallisuutta ja tulevaisuuden menestystä ihan meille jokaiselle!
Maaseutu
Olen maaseudun asukas. Asun Alajärvellä Lehtimäen kylässä, jossa asukkaita on reilusti alle 2000. Työmatkani Seinäjoelle on noin 60 km, jonka muiden vaihtoehtojen puuttuessa taitan omalla autolla. Maaseutu on minulle ainoa oikea asuinpaikka.
Suomi on Euroopan maaseutumaisin maa ja suurimmalla osalla kaupunkienkin asukkaista on juuret maaseudulla. On päivänselvää, että maaseudulla on suuri merkitys tulevaisuudessakin esimerkiksi ruuantuotannon ja luontokadon ja ilmastonmuutoksen torjunnassa. Meidän tuleekin välttää vastakkainasettelua maaseudun ja kaupunkien välillä. Molempia tarvitaan!
Minusta jokaisen tulee voida valita asuinpaikkansa vapaasti. Myös tämän vuoksi maaseudun elinvoimaisuudesta on huolehdittava. Viime aikoina suomalaisten kiinnostus maallemuuttoa kohtaan onkin kasvanut. Lisääntyvät etätyön mahdollisuudet tuovat useammille mahdollisuuden valita koti maaseudulta ja tätä tulee entisestään edistää.
Olen myös maa- ja metsätalousyhtymän osakas. Maa- ja metsätaloutta tulee kehittää siihen suuntaan, että näiden alojen yrittäjien on aina kannattavinta toimia ympäristön kannalta mahdollisimman kestävästi. Valitettavasti mielestäni näiden alojen kohdalla on toimittu monesti hyvin lyhytnäköisesti. Moni tila oli pulassa jo ennen viimeaikaisia kustannusten nousuja. Paljon hyvääkin kuitenkin on tehty ja tehdään koko ajan tiloilla ympäri maan. Tarvitaan pitkänäköistä politiikkaa ja sen varmistamista, että yrittäjät eivät joudu kohtuuttomiin tilanteisiin.
Myös uusiutuvan energian tuotannon osalta maaseudun rooli on suuri ja vihreä siirtymä tuokin paljon työtä maaseudulle. Maatilojen sivutuotteissa on suuri energiapotentiaali. Biokaasun tuotannon tämänhetkisiä esteitä tulisikin purkaa.
Myös perustulon suuntaan kehittettävä sosiaaliturva tukee maaseudun asukkaita, sillä täällä monilla työ koostuu pienistä palasista.
Koulutus
Koulutusjärjestelmämme on maamme menestyksen kulmakivi. Maksuton perusopetus jokaiselle on äärimmäisen tärkeää ja saamme olla siitä ylpeitä. Viime aikoina kuitenkin oppimistulokset ovat hälyttävästi laskeneet ja asia tulee korjata.
Tärkeintä koulutuksessa on lukutaito. Ilman lukutaitoa on mahdotonta pärjätä. Lukutaito on tuhansilla peruskoulun päättävillä oppilailla heikko. Vuonna 2021 tehtiin kansallinen lukutaitostrategia 2030. Sen toimenpiteiden toteuttamiseen tulee löytyä rahat tulevina vuosina.
Peruskoulumme tarvitsee riittävät resurssit, niin opetukseen kuin oppilashuoltoonkin. Myös ryhmäkokojen on oltava riittävän pieniä. Oppimisen vaikeuksia osataan nykyään diagnosoida paremmin, mutta on myös varmistettava, että jokainen tarvitseva oppilas saa riittävän tuen. Myös ne oppilaat, joilla ei ole diagnoosia, mutta tukea tarvitsevat.
Meidän on varmistettava myös riittävät koulutusmäärät muilla aloilla. Monin paikoin on pulaa esimerkiksi tietyistä korkeakoulutetuista ammattilaisista, kuten sosiaalityöntekijöistä, psykologeista ja puheterapeuteista. Emme saa tinkiä koulutusvaatimuksista, mutta työelämän joustoja opiskeluun ja myös etäopiskelun mahdollisuuksia on edelleen lisättävä.
Tasa-arvo
Kaikkien ihmisten välinen yhdenvertaisuus ja tasa-arvo ovat minulle tärkeitä arvoja. Niistä puhuessani olen monesti saanut kohdata vähättelyä. Olen kuitenkin sitä mieltä, että tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen on politiikan kovinta ydintä, sillä ne ovat yhteydessä yksinkertaisesti kaikkeen. Esimerkiksi sotilaallisten konfliktien ytimessä on usein epätasa-arvon kokemukset ja tasa-arvon edistäminen onkin siksi erittäin hyvää ennaltaehkäisevää turvallisuuspolitiikkaa.
Suomi on tasa-arvon edelläkävijä, niin muistetaan aina sanoa. Mutta ei meilläkään tasa-arvo ole valmis. Vaasan vaalipiirissä on kaksi naiskansanedustajaa yhteensä kuudestatoista kansanedustajasta. Se kertoo jotain ainakin meidän vaalipiiristämme. Monista kunnissamme naisten osuus päättäjistä on todella pieni. Tämän asian tulee muuttua.
Maassamme kuolee vuosittain noin 30 naista lähisuhdeväkivallan seurauksena ja joka kolmas nainen on kohdannut lähisuhdeväkivaltaa. Työssäni kohtaan ilmiön lähes joka ikisessä työvuorossa. Olen myös työskennellyt turvakodissa lähisuhdeväkivallan uhrien kanssa. Olen sitoutunut edistämään lähisuhdeväkivaltalain toteutumista, jotta kaikki suomalaiset saisivat yhdenvertaisesti apua lähisuhdeväkivaltaan.
Meillä on paljon muitakin asioita, joihin tasa-arvon edistäminen liittyy. Kuten aikaisemmin kirjoitin, se liittyy kaikkeen. Miten eri erityisryhmät huomioidaan? Miten poikien ja miesten erityiskysymykset huomioidaan? Tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistämällä edistämme hyvinvointia ja yhteiskuntarauhaa.
Ennaltaehkäisy
Monet politiikassa ajamani asiat tiivistyvät siihen, että ajoissa asioihin tarttumalla me pitkässä juoksussa säästämme yhteiskunnan varoja puhumattakaan siitä inhimillisestä kärsimyksestä, jota voimme sitä kautta välttää ja hyvinvoinnista, jota voimme lisätä.
Sosiaaliturvauudistus tulee tehdä niin, että sosiaaliturva entistä enemmän ennaltaehkäisee. Järjestelmän yksinkertaistaminen helpottaa ihmisten avunsaamista. Riittävät resurssit sosiaalitoimessa, oppilashuollossa jne. takaavat, että ihmiset saavat apua ajoissa.
Me voimme todella monella tavalla edistää ennaltaehkäisyä. Tietoa on paljon. Se mitä usein puuttuu on ymmärrystä, kokonaisnäkemystä ja poliittista rohkeutta satsata ennaltaehkäisyyn. Se vaatii alkuun varmasti panostuksia, mutta nähdäkseni se on ainut tie pitää hyvinvointivaltio pystyssä myös tuleviin päiviin. Minulta löytyy tarvittavat ominaisuudet viedä näitä eteenpäin.
Kysy lisää!
Jos haluat tietää lisää, niin ota ihmeessä yhteyttä vaikka jenni.kuisti@vihreat.fi tai sosiaalisen median kanavissa. Tai tule tapaamaan minua kampanjan aikana. Tiedotan tapaamispaikoista täällä nettisivuilla ja myös sosiaalisessa mediassa. Nähdään!
Tule mukaan tukijoukkoihini! Kaikki tuki on äärimmäisen arvokasta.
Kampanjani tarvitsee myös rahallista tukea!
Voit lahjoittaa täällä:
www.tinyurl.com/
Kuisti2023