Avainsana: hyvinvointialue
-
Sote tarvitsee enemmän sosiaalista ymmärrystä – Rakenteellisen sosiaalityön asiantuntijuus hyvinvointialueiden tiedontuotannossa ja kehittämisessä
Soten ongelmia ei voida ratkaista ilman vahvempaa sosiaalista ilmiöymmärrystä, koska myös monet terveydenhuollon kuormitustekijät syntyvät sosiaalisista ongelmista ja eriarvoisuudesta. Rakenteellisen sosiaalityön asiantuntijuutta tarvitaan paitsi ilmiöiden tunnistamiseen myös niiden ennaltaehkäisyyn ja palvelujärjestelmän sekä tietojärjestelmien kehittämiseen. Mitataanko sote-järjestelmässä enemmän seurauksia kuin juurisyitä? Sote on yksi kansakuntaa eniten puhuttelevista aiheista ja syystäkin. Jokainen tarvitsee joskus sosiaali-, terveys-, ja/tai…
-
Sote-ammattilaisten irtisanominen on lyhytnäköistä touhua.
Helsingin sanomissa tänään kirjoitetaan hoitajien irtisanomisista. Suomessa on harvinaisen nopeasti siirrytty sote-ammattilaisten kohdalla monien ammattiryhmien osalta työvoimapulasta siihen, että ammattilaisia on työttömänä ja vastavalmistuvat valmistuvat työttömäksi. Kuinka tämä on mahdollista? Tarvettahan meillä varmasti näille ammattilaisille olisi, mutta säästöpaineet hyvinvointialueilla ovat ajaneet lyhytnäköisiin ratkaisuihin. On käytännön esimerkkejä esimerkiksi siitä, että lapsiperheiden varhaiseen tukeen panostamalla on saatu…
-
soTE – Tasaveroista kumppanuutta rakentamassa?
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue sai YT-neuvottelut tältä erää päätökseen. Kuten ylemmälläkin johtajatasolla, myös nyt merkittävimmät henkilöstövähennykset kohdistuvat sosiaalipalveluiden esihenkilötyöhön. Sosiaalihuollon johtamista ja sen tulevaisuutta hyvinvointialueilla tutkinut Purjo-hanke toi alustavissa tuloksissaan esiin, että sosiaalihuolto jää edelleen monilta osin terveydenhuollon varjoon, sosiaalihuollon palvelut jäävät tunnistamatta ja niistä keskustellaan terveydenhuollon käsittein. Myös poliittisessa päätöksenteossa sosiaalihuollon todettiin jäävän terveydenhuollon varjoon. Minusta…